6.12.2010

Pienpeto mehtuu ollaan saatu kunnolla käyntiin ja veljeni amerikankettukoiralla Donnalla ajatettu kettua. Lauantaina veljeni soitti mulle tuomaan koiraa louhokselle mihin kettu oli mennyt Donnan ajon edestä. Pakkasin lekkeet ja Ronjan autoon ja kaahasin paikalle. Ronja teki töitä louhoksessa nelisen tuntia ketun kanssa iskuja vaihdellen jonka jälkeen tuli pihalle. Tuolloin oli jo pimeys vallannut luonnon minkä takia jouduimme homman keskeyttämään siltä päivältä. Harmiksemme kettu ei suostunut tulemaan pihalle vaikka Ronja painosti sitä ankarasti. Muistona Ronjalla on turvonnut, orkosilla kaunistettu kuono.

Itsenäisyys päivänä miehet olivat jo aamusta lumipyryssä ketun jälkiä etsimässä. Onneakin oli matkassa koska Arin jahtikaveri pääsi ampumaan Donnan ajosta kauniin punaisen uros ketun. ONNEA!

Maiseman vaihdos ja Donna sai toisen ketun ylös ajoon. Mutkittelujen jälkeen kettu päätti mennä meille enestään tuttuun maapesään koiraa karkuun. Itse olin juuri päässyt töistä kun Ari soitteli Roopea tuotavaksi paikalle. Roopen laskettuani luolaan oli siellä miltein heti täys rähinä päällä. Paikalistettiin koira tutkalla, parista kohtaan luola auki, koira pois edestä, kettu rassiin ja eräksi.
Kiitos jahtikavereille mukavasta itsenäisyys päivästä!

Roope työskentelee maan alla kettu edessään.